Mikä on oikea nuohousväli? -Tilaa nuohous ajoissa!
Syksyn viiletessä monessa kodissa aletaan taas lämmittää tulisijaa. Mutta ennen kuin sytytät tulen pesään, on hyvä varmistaa, että kaikki on kunnossa – turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristön kannalta.
Puun polttaminen on opeteltava taito, johon vaikuttaa myös tulisijan tyyppi. Yksi yleisimmistä virheistä on liian pieni veto: tuli ei saa tarpeeksi happea, jolloin palaminen on epätäydellistä, lämpöä syntyy vähemmän ja päästöjä enemmän.
Tulisijan kunto vaikuttaa suoraan sen turvallisuuteen. Yli kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija tulee aina tarkistaa ammattilaisen toimesta ennen käyttöönottoa. Asuinrakennukset elävät ajan myötä, ja myös hormien sekä liitosten kunto voi muuttua.
Säännöllinen nuohous on olennainen osa paloturvallista ja tehokasta lämmittämistä. Vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vuosittain, ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä olevat vapaa-ajan asunnot on nuohottava vähintään yhtä usein kuin vakituiset asunnot.
Miten poltan puita oikein? –Vinkit energiatehokkaaseen polttoon!
Puut kannattaa kaataa kevättalvella ja antaa niiden kuivua keväällä auringonpaisteessa ensin ulkona isommissa kasoissa. Sen jälkeen puut siirretään ilmavaan puuvajaan jälkikuivumaan. Ylivuotinen, hyvin kuivunut puu palaa tehokkaammin, kun taas märässä puussa olevan veden höyrystyminen heikentää lämmitystehoa ja lisää nokipalon vaaraa.
Kuiva puu tunnistetaan siitä, että kaksi klapia helähtää kolistessaan yhteen. Huono tapa on latoa tuore puu suoraan talon seinälle, johon voi tippua vettä räystäiltä – tällöin puu kostuu ja palaa huonosti. Seinustalle pinoaminen on myös paloturvallisuusriski.
Takan sytytys kannattaa aloittaa päältä – tällöin kaasut palavat kunnolla eivätkä karkaa piippuun. Alimmaiseksi ladotaan paksummat puut, ja niiden päälle pienemmät, joihin tehdään pesä sytykkeille.
Pesä ei saa olla liian täysi, sillä liika puu voi ylikuumentaa takan ja vaurioittaa sekä takkaa että hormia. Puiden palamista säädellään tuhkaluukulla ja ilmansäätöluukuilla. Liian vähäinen ilmansaanti saa aikaan vain savua ja nokea.
Mitä kannattaa välttää? -Näin vältät turhat riskit.
Polta vain tarkoitukseen sopivia puita – ei roskia, pahvia tai kyllästettyä puuta. Kuiva koivuklapi on lämpöarvoltaan paras ja palaa puhtaasti, joten sitä kuluu vähemmän ja se tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä.
Sekapuuta kannattaa käyttää, kun tarvitaan miedompaa lämpöä, esimerkiksi useamman pesällisen peräkkäin polttamisessa. Liian kova lämmittäminen voi vaurioittaa esimerkiksi muuratun takan rakenteita ja aiheuttaa paloturvariskin.
Milloin pellin saa sulkea? – Älä sulje liian aikaisin!
Liian aikainen pellin sulkeminen voi johtaa häkämyrkytykseen, kun savukaasut eivät pääse poistumaan hormin kautta ulos, vaan saattavat valua huoneilmaan. Häkä on hengenvaarallinen kaasu, jota ei voi aistein havaita, joten pellin oikea-aikainen sulkeminen on oleellinen osa turvallista tulisijan käyttöä.
Hyvä polttotapa säästää energiaa, vähentää päästöjä ja pidentää tulisijan käyttöikää.
Jos olet epävarma, kysy neuvoa! Opastan sinua turvalliseen ja tehokkaaseen puunpolttoon. Nuohooja on myös hyvä kumppani, jos haluat vinkkejä oikeaoppiseen polttoon tai mietit tulisijan kunnostusta.
Syysterveisin:
